LuontoSoTE - luontoa soteen ja TE-palveluihin

Blogin kirjoittaja Katja Keränen työskentelee asiantuntijana Terveysmetsämallit työ- ja toimintakyvyn edistämisessä -hankkeessa Luonnonvarakeskuksessa. Hän laati Sairaalanmäen Terveysmetsäreitistön yleissuunnitelman moniammatillisessa yhteistyössä ja kokosi tietoperustaksi tutkimustietoa luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista, hyvinvointipolkuesimerkkejä maailmalta ja Suomesta sekä tietoa luontopolun ja esteettömän luontopolun suunnittelukriteereistä. Kuva: Katja Keränen Sairaalanrinteen Terveysmetsäreitistö Kainuuseen valmistui ensimmäinen Terveysmetsäreitistön suunnitelma Kainuun keskussairaalan lähimetsään. Suunniteltu alue sijaitsee Kajaanissa Sairaalanrinteen lähivirkistysalueella ja sisältää esteettömän aistipolun, luontopolun ja latupohjalla olevan kuntoreitin. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Kajaanin kaupunki ja -vammaisneuvosto osallistuivat helposti saavutettavan kohteen suunnitteluun. R eitistön rakentamisen aloittamista suunnitellaan seuraavaksi Ka...

Monien suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluissa käytettävien menetelmien vaikuttavuudesta on laajaa näyttöä. Ei kuitenkaan kaikista. Luontoperustaisten menetelmien kohdalla joskus palvelun hankkimisen esteeksi mainitaan puutteellinen vaikuttavuusnäyttö, mutta ongelma ei ole vain luonto- ja eläinavusteisten palveluiden. Kuva: Jari Lindeman/Luke Luin vastikään blogin , jonka otsikko väittää, että suomalaisten lasten ja perheiden psykososiaalisten palveluiden vaikuttavuudesta ei pystytä sanomaan juuri mitään. Tekstissä väite perustellaan juuri julkaistulla systemaattisella tutkimuskatsauksella, jossa havaittiin, että vain kolmella prosentilla alle 2-vuotiaille ja heidän perheilleen suunnatuista psykososiaalisista interventioista ja reilulla kymmenellä prosentilla psykologisista testeistä oli vahva vaikuttavuusnäyttö. Suomessa tällainen vahvan vaikuttavuusnäytön testi on esimerkiksi äitiysneuvolassa käytössä oleva EPDS-lomake (Edinburgh Postnatal Depression Scale), joka on kehitetty äi...

Tällä kertaa blogissa kuullaan päättymäisillään olevan LuPeOs-hankkeen tuloksista. Aiheena on virtuaalinen luontoympäristöpeli Kainuun uudessa sairaalassa. Blogin kirjoittajat ovat Kajaanin ammattikorkeakoulun asiantuntijat Kyösti Koskela (projektipäällikkö, Business-ala), Merja Leskinen (opettaja, sosiaali- ja terveysala) ja Anu Piirainen (suunnittelija, sosiaali- ja terveysala).     Kajaanin ammattikorkeakoulu on toteuttanut yhdessä Kainuun ammattiopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa hankkeen Luontoperustaisen osaamisen kehittäminen (2018–2021). Hankkeessa kehitettiin pilottien avulla erilaisia luontoperustaisia toimintamalleja osaksi sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja luonnonvara-aloja. Kokeiluja kehitettiin yhteistyössä em. alojen ammatillisten ja korkea-asteen opettajien ja työelämän edustajien kanssa, tavoitteena lisätä ammattilaisten ja opiskelijoiden Green Care -osaamista.    Peli tukee...

  Poikkeukselliset ajat ovat saaneet meidät yhä useammin lähtemään luontoon. Näin tälläkin ”pilvellä” on ollut kultareunuksensa, kun se on saanut meidät kokemaan ja muistamaan, miten luonto meihin vaikuttaa . Tasa-arvoistava luontoliikunta Tutkimus kertoo, että luontoaltistuksella on selvä yhteys psyykkiseen hyvinvointiin. Vaikutus on havaittavissa, kun lähiviheralueilla vietetään yli viisi tuntia kuukaudessa tai kun muilla luontokohteilla käydään 2–3 kertaa kuukaudessa. Miellyttävissä luontokohteissa, kuten ranta-alueilla, tapahtuvan liikunnan on todettu lisäävän säännöllisiä sosiaalisia kontakteja ja edistävän siten sosiaalista hyvinvointia. Kansanterveyden tutkimuksissa on havaittu, että asuinalueen läheinen, ulkoiluun houkutteleva luontoympäristö, parantaa alueen väestön fyysistä aktiivisuutta ja terveyttä. Eniten terveyshyötyjä kohdistui heikossa sosioekonomisessa asemassa oleviin. Näin ollen luontopaikkojen saavutettavuus kaventaa väestöryhmien välisiä terveys- ja hyvinvointi...

Jokainenhan voi mennä metsään. Kaikkihan poimivat marjoja ja sienestävät.  Vai ei sittenkään?  Luonnossa oleskelun ja liikkumisen terveyshyödyt on viime vuosina, ja viimeistään koronapandemian myötä, tunnistettu ja tunnustettu.  Luontosuhteen merkitys on myös tutkimuksessa tunnistettu terveyttä ja hyvinvointia tukevana voimavarana.  Luontosuhde ilmentää ihmisen tapaa suhtautua ympäristöön. Suhde on maailmankuvallinen, eettinen ja käytännöllinen. Luontosuhteen rakentumiseen vaikuttaa etenkin lapsuuden luontokokemukset, muilta saatu esimerkki ja opastus, harrastukset, tieto sekä myönteiset ja elämykselliset kokemukset luonnossa. Syvää luontosuhdetta leimaa luonnon arvostaminen ja oivallus itsestä luonnon osana.  Luontosuhde muodostuu jo lapsuudessa, ikävuodet 3-6 ovat kaikkein merkittävimmät. Myös myöhempi kehitys ikävuosina 7-12 hyötyy luonnon tarjoamasta mielikuvituksen aarreaitasta. Myös motoriseen kehitykseen luonto vaikuttaa: kiipeily, liikkuminen erilaisilla...

Tervetuloa mukaan seuraamaan, miten luontoa ja maatilaympäristöä voidaan hyödyntää sosiaali-, terveys- ja työelämäpalveluissa - siis LuontoSoTEa! Blogissa esitellään kahden kainuulaisen ESR-hankkeen toimintaa ja tuloksia. Projektit ovat nimeltään  Terveysmetsämallit työ- ja toimintakyvyn edistämisessä (Luke, Kamk) ja Tilalta tietoon ja työelämään (Kamk, Luke, KAO). Hankkeita rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen kautta.  Tulevan kahden vuoden aikana projekteissa kehitetään luontoa ja maatilaympäristöä hyödyntäviä toimintamalleja sote- ja te-palveluihin. Tavoitteena on, että sekä asiakkaat että ammattilaiset saavat tietoa luonnon terveys- ja hyvinvointihyödyistä.  Hankkeet ovat juuri käynnistyneet ja toiminnan suunnittelu aloitettu. Tervetuloa mukaan seuraamaan vaikka kauempaakin - ja jos olet kainuulainen sote- tai te-palveluissa työskentelevä henkilö ja aihe kiinnostaa, ota ihmeessä yhteyttä! Seuraavissa blogiteksteissä hankehenkilöstö esitt...