Luontosuhde suojaa terveysongelmilta

Jokainenhan voi mennä metsään. Kaikkihan poimivat marjoja ja sienestävät. 

Vai ei sittenkään? 

Luonnossa oleskelun ja liikkumisen terveyshyödyt on viime vuosina, ja viimeistään koronapandemian myötä, tunnistettu ja tunnustettu. Luontosuhteen merkitys on myös tutkimuksessa tunnistettu terveyttä ja hyvinvointia tukevana voimavarana. Luontosuhde ilmentää ihmisen tapaa suhtautua ympäristöön. Suhde on maailmankuvallinen, eettinen ja käytännöllinen. Luontosuhteen rakentumiseen vaikuttaa etenkin lapsuuden luontokokemukset, muilta saatu esimerkki ja opastus, harrastukset, tieto sekä myönteiset ja elämykselliset kokemukset luonnossa. Syvää luontosuhdetta leimaa luonnon

arvostaminen ja oivallus itsestä luonnon osana. 

Luontosuhde muodostuu jo lapsuudessa, ikävuodet 3-6 ovat kaikkein merkittävimmät. Myös myöhempi kehitys ikävuosina 7-12 hyötyy luonnon tarjoamasta mielikuvituksen aarreaitasta. Myös motoriseen kehitykseen luonto vaikuttaa: kiipeily, liikkuminen erilaisilla alustoilla, korkeuserot. Puhumattakaan mikrobialtistuksen merkityksestä! Elimistön mikrobiston pohja loppuelämälle muodostuu

varhaislapsuudessa. Jo ensimmäinen elinvuosi on tässä tärkeä, joten vauvoja äiteineen tulisi

ohjata maastoretkille. Kaikenlainen läheinen kontakti etenkin metsän maaperään tukee

mikrobiston kehittymistä.  

Nuoruudessa on tärkeää luonnon tarjoama jännitys ja haasteet. Esimerkiksi yön yli kestävä vaellus voi olla nuorelle mullistava kokemus, joka kantaa elämässä pitkälle. Vaikutus voi tutkimusten mukaan ulottua persoonallisuuteen ja luonteen kehitykseen, itsetuntemukseen ja -luottamukseen,resisliensiin sekä  ihmissuhdetaitoihin. Myös itsenäisyys, aloitteellisuus, päätöksenteko- ja ongelmanratkaisukyky kehittyvät. Lapsuuden ja nuoruuden luontokokemukset ovat yhteydessä myös ihmisen ympäristövastuullisuuden kehittymiseen, joten luontokokemus muokkaa myös ihmisen arvomaailmaa. 

Luontosuhde siis kehittyy ja vahvistuu elämänkaaren aikana. Aiemmin muodostunut luontosuhde voi tukea esimerkiksi mielenterveyttä aikuisiällä. Hyvä uutinen on, että luontosuhdetta voi vahvistaa ja tietoisesti kehittää myös aikuisiällä. Luontosuhdetta voi tarkastella tietoisesti ja ohjatustikin. Lisäksi kollektiiviset että henkilökohtaiset kriisit tarjoavat mahdollisuuden luontosuhteen syventämiseen. Esimerkiksi muutoskriisissä oleva keski-ikäinen voi samalla tavalla hyötyä erämaavaelluksesta kuin identiteettiään muodostava murrosikäinen.

Ikääntyessä luonnon merkitys ei suinkaan vähene. Luontokokemukset voivat palauttaa muistoja, ylläpitää toimintakykyä ja tukea kognitiota. Luontokokemuksilla on kahtalainen vaikutus dementiavanhuksiin: rauhoittava mutta myös aktivoiva sekä sosiaalisuutta lisäävä. Erityisesti kasvit ja eläimet herättävät muistoja ikäihmisissä. 

Luonto on ilmainen resurssi ja voimavara, mutta sitä voitaisiin hyödyntää entistäkin tehokkaammin terveyden tukemisessa kaikille ikäryhmille vauvasta vaariin. Osa tarvitsee luontoon menemiseen ja luontosuhteen kehittämiseen tukea ja ohjausta. Ohjaus voi olla paikallaan etenkin, jos oma luontosuhde ei ole vahva tai luontoon menemiseen liittyy pelkoja tai ihan vaikka pukeutumiseen liittyviä kysymyksiä. Luontosuhdetta tukemalla tuetaan terveyttä ja toimintakykyä vahvistamalla ihmisen omia voimavaroja sekä antamalla työkaluja käsitellä erilaisia elämänmuutoksia ja arjen stressiä.

Lähteitä:

Adela Pajunen & Marko Leppänen, Luonnontie. Koultuusmateriaali 2.11.2021 TERVEYSMETSÄ VAUVASTA VAARIIN – NÄKÖKULMIA LUONTOSUHTEEN TUKEMISEEN ERI IKÄKAUSINA

Kirsi Salonen, 2020: Kokonaisvaltainen luontokokemus hyvinvoinnin tukena. Väitöskirja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1563-4

Blogin kirjoittaja Maija Lipponen, tutkija, Luke: "Tutkijan työssä minua kiinnostavat asioiden kriittinen tarkastelu, syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen ja asioiden syvällinen pohdinta. Luonto on aina kiehtonut minua, varsinkin sen yksityiskohdat ja niiden maailmaan uppoutuminen, luonnon kauneus ja värien harmonia. Ihmisessä minua kiehtovat kehon ihmeelliset solutason toiminnot. Green Care on todellakin poikkialaista: olen itse koulutukseltani kemisti, mutta luonto ja ihminenhän ovat täynnä kemiaa. Osaamistani olen täydentänyt erilaisilla Green Careen liittyvillä opinnoilla kasvatustieteestä, luonto- ja eläinavusteisuudesta, ohjaamisesta ja palveluntuottamisesta. Hyvä kombinaatio, jossa keskiössä ovat luonto ja ihminen!"