Luonto vaikuttavana hyvinvoinnin lähteenä

 Poikkeukselliset ajat ovat saaneet meidät yhä useammin lähtemään luontoon. Näin tälläkin ”pilvellä” on ollut kultareunuksensa, kun se on saanut meidät kokemaan ja muistamaan, miten luonto meihin vaikuttaa.

Tasa-arvoistava luontoliikunta

Tutkimus kertoo, että luontoaltistuksella on selvä yhteys psyykkiseen hyvinvointiin. Vaikutus on havaittavissa, kun lähiviheralueilla vietetään yli viisi tuntia kuukaudessa tai kun muilla luontokohteilla käydään 2–3 kertaa kuukaudessa. Miellyttävissä luontokohteissa, kuten ranta-alueilla, tapahtuvan liikunnan on todettu lisäävän säännöllisiä sosiaalisia kontakteja ja edistävän siten sosiaalista hyvinvointia.

Kansanterveyden tutkimuksissa on havaittu, että asuinalueen läheinen, ulkoiluun houkutteleva luontoympäristö, parantaa alueen väestön fyysistä aktiivisuutta ja terveyttä. Eniten terveyshyötyjä kohdistui heikossa sosioekonomisessa asemassa oleviin. Näin ollen luontopaikkojen saavutettavuus kaventaa väestöryhmien välisiä terveys- ja hyvinvointieroja. Tasa-arvoistavaa luontoliikunta on myös siksi, että se ei vaadi kalliita välineitä tai osallistumismaksuja.

Luontoaltistus palauttaa ja parantaa vastustuskykyä

Luontokäynti näkyy fysiologisina muutoksia, kuten sydämen sykkeen ja verenpaineen alenemisena sekä lihasjännityksen ja stressihormonipitoisuuksien vähenemisenä. Lyhyetkin luontokäynnit edistävät stressistä palautumista, sekä parantavat mielialaa ja mielenterveyttä. Luonnonympäristössä elimistö palautuu kuormitusta edeltäneelle tasolle nopeammin kuin urbaanissa ympäristössä. Luontokäynti edistää tarkkaavaisuuden elpymistä uuvuttavien kokemusten ja tehtävien jälkeen.

Luontokontaktien väheneminen on osaltaan johtanut allergioiden ja astman yleistymiseen länsimaissa. Luontokontaktin hyödyt liittyvät ihon ja suoliston mikrobikannan monipuolistumiseen ja sitä kautta vastustuskyvyn paranemiseen. Metsäympäristöllä on suuri vaikutus veren vasta-ainepitoisuuksiin. Tämä elimistön puolustuskykyä lisäävä vaikutus voi säilyä viikon metsässä oleskelun jälkeenkin. Maatilaympäristön astmalta ja allergialta suojaava vaikutus näyttää johtuvan runsaasta mikrobeille altistumisesta. Ulkoliikunta lisää D-vitamiinin saantia, jolla merkitystä terveydelle.

Luonto sote-palveluiden ympäristönä

Mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa luontoympäristöjä on käytetty ahdistuksen, levottomuuden ja masennuksen lievittämiseen sekä apuna tunteiden tunnistamisessa ja sanoittamisessa. Seinättömän työtoiminnan vaikuttavuus perustuu luonnossa tapahtuvaan rentoutumiseen, työntulosten näkemiseen ja mielekkääseen tekemiseen yhteiseksi hyväksi. Ulkoilma herättää ruokahalun, väsymyksen ja parantaa päivärytmin hallintaa, unta ja elämänlaatua. Nämä lisäävät osallistujien sitoutumista toimintaan ja nopeuttavat kuntoutustulosten saavuttamista.

Luontoliikunta sopii osaksi hoitoa silloin, kun liikunnan lisääminen olisi tärkeää, luonto vetää huomion puoleensa, jolloin liikunnan suorittaminen jää taustalle. Suorittamisen tunteen vähetessä liikunta tuntuu kevyemmältä. Luonnossa liikkumista on käytetty osana 2-tyypin diabeteksen hoitoa. Luontoliikunta sopii osaksi hoitoa etenkin elämänhallintaongelmissa, korkean verenpaineen, selkäongelmien, sepelvaltimotaudin ja kiputilojen osalta. Luontoliikunnan tulokset osana ylipainon hoitoa ovat lupaavia.

  

Luonnon ”ilmainen” hyvinvointivaikutus

Yhteiskunnalla on tarve sosiaali- ja terveyskustannusten kasvun hillintään, jolloin huomiota on kiinnitetty hyvinvoinnin edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn. Luonto toimii tutkitusti parhaiten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidossa ja kuntoutuksessa. Luontoperustaiset sotehy-palveluratkaisut voivat olla monialaisia. Näiden palveluiden suunnittelussa paikallisen luonto- ja ympäristöosaamisen hyödyntäminen kannattaisi olla yhä suuremmassa roolissa, kun kustannustehokkuutta tavoitellaan poikkisektorisilla ratkaisuilla​.

Luonnon terveysvaikutukset ovat hyödyllisiä kaikille​, mutta hyödyt korostuvat haastavassa asemassa olevien kansalaisten arkielämässä ja palveluissa. Tätä työtä pyrimme edistämään Terveysmetsä- ja TiTiTy-hankkeissa, joissa luodaan malleja hyödyntää luontoa osana sote- ja TE-palveluja. Terveysmetsä-hanke painottuu sosiaali- ja terveyspalveluiden mahdollisuuksiin hyödyntää luontoa. Tilalta tietoon ja työelämään (TiTiTy) -hanke puolestaan kehittää maatilavalmennusmallia osaksi työvoimapalveluita.

Lähteitä

Haahtela, T., Hanski, I., von Hertzen L. Jousilahti, P., Laatikainen T. Mäkelä, M. Puska, P. Reijula, K, Saarinen, K. Vartiainen, E. Vasankari T. & Virtanen, S. 2017. Luontoaskel tarttumattomien tulehdustautien torjumiseksi. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 133(1) 19-26. https://www.duodecimlehti.fi/duo13480

Heikkilä, L. (toim.) 2014. Meahcceterapiija – mettäterapia. Kulttuurilähtöistä päihdetyötä luonnossa. SamiSoster ry. https://docplayer.fi/2197057-Meahcceterapiija-mettaterapia.html

Mickos, A. 2020. Mene metsään − hyvinvointisi vuoksi. Kansanterveyttä metsästä webinaari, Tapio. https://tapio.fi/wp-content/uploads/2020/10/Mene-metsaan-%E2%80%93-Hyvinvointisi-vuoksi-%E2%80%93-johtava-laakari-Anders-Mickos-Sipoon-kunta.pdf

Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. & Komulainen, J. 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä. Duodecim 134 (13): 1397-403. https://www.duodecimlehti.fi/duo14421

Vehmasto, E. & Lipponen, M. 2021. Eläinavusteinen psykososiaalinen kuntoutus. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 137(17):1775-80. https://www.duodecimlehti.fi/duo16383

Vuolli, T. 2017. Luontoympäristössä tapahtuva työtoiminta. s. 57-63. Teoksessa: Leppänen, T. & Jääskeläinen, A. (toim.) 2017. Luontoa elämään – toimintamalleja osallisuuden ja toimintakyvyn vahvistamiseksi. Luontoa elämään, luontoa kuntoutukseen –teemajulkaisu 3/3. https://www.theseus.fi/handle/10024/139535

 

Elina Vehmasto työskentelee tutkijana Luonnonvarakeskuksessa - keskeisinä kehittämis- ja tutkimuskohteina luonnon hyvinvointivaikutukset, niihin perustuvat palvelut ja luontoperustaisten palveluiden laadunhallinta.