Luontohyvinvointia Kainuun malliin

 Kirjoittaja Johanna Saarivaara toimii Järjestöjen sote-muutostuen järjestöasiantuntijana Kainuussa, Lapissa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Koko Suomen kattava Järjestöjen sote-muutostuki työskentelee sen puolesta, että sote-uudistuksen jälkeenkin jokaiselle löytyy joku, joka tukee, välittää ja edistää hyvää oloa arjessa​. Kainuussa kirjoittaja on toiminut aiemmin muun muassa työllisyyden tukitoimien ja sosiaalisen kuntoutuksen parissa yhdistysten hallinnoimissa kehittämishankkeissa.

Kesken helmikuisen talvipäivän huomasin muistelevani, miltä tuoksuu uimareissu järvenrantaan kuumana kesäpäivänä. Miltä tuntuu makoilla selkä vasten kuumaa hiekkarantaa ja pulahtaa välillä järveen. Minulle kesäpäivä auringossa on tärkeä latautumisen hetki. Tällaiset muistot auttavat jaksamaan arjessa pimeinä ja kylminä talvipäivinä.

Luonto ja siitä kumpuava hyvinvointi tarkoittavat minulle monenlaisia asioita: Yrttien ja tomaatin siementen kylvämistä keväällä purkkiin, niiden kasvun seuraamista ja siirtämistä suurempiin astioihin parvekkeelle. Vierailua maatilalla. Askartelua luonnonmateriaaleista. Ruoan valmistamista villiyrteistä. Metsäretkiä sienestyksen, marjastuksen, tai ihan vain olemisen vuoksi. Kävelylenkkiä joen rannassa. Lumikenkäilyä vaaramaisemissa. Luontokuvien ottamista. Puiden halaamista. Kissan silittämistä, ja sen kehräyksen kuuntelemista…

On hienoa, että meillä Kainuussa on ymmärretty luonnon voima ja merkitys. Yhdistyksissä, yrityksissä ja kunnissa on tehty uraauurtavaa työtä Green Caren saralla jo vuosia. Olen itsekin saanut olla nauttimassa oppilaitosten tarjoamista luonnonvara-alan sekä Creen Care-koulutuksista. Olen myös omalta osaltani ollut kehittämässä kuntouttavaa Green Care -toimintaa.

Nyt olemme saaneet Kainuuseen, uuden sairaalan yhteyteen, kaikkien kainuulaisten ikioman terveysmetsän. Järjestöasiantuntijana näen terveysmetsässä valtavan paljon mahdollisuuksia, miten monin eri tavoin useat erilaiset järjestöt voisivat terveysmetsää hyödyntää omissa toiminnoissaan kainuulaisten ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Onkin ollut ilo tehdä yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen ja Kajaanin ammattikorkeakoulun Terveysmetsämallit työ- ja toimintakyvyn edistämisessä  -hankkeen kanssa. Järjestimme syksyllä 2022 järjestötoimijoille suunnatun perehdytyspäivän terveysmetsätoimintaan, ja suunnitteilla on uusi koulutuspäivä alkukesälle 2023.

Uskon, että kaikki edellä mainittu on kuitenkin vasta alkua. Luulen, että Suomessa ja Kainuussakin ollaan vasta ihan pikkuhiljaa ymmärtämässä, miten upeassa paikassa saammekaan globaalisti ajateltuna asua. Meillä on ainutlaatuinen, puhdas luonto, jota kannattaa vaalia. Saamme Kainuussa nauttia kaikista neljästä vuodenajasta, jotka erottuvat toisistaan selkeästi.

En voisi kuvitellakaan asuvani pidempiaikaisesti miljoonakaupungissa, jossa heräisin joka aamu saastepilven keskellä. Tämä on kuitenkin ihan arkipäivää monelle maailman asukkaalle. Vaikka asun kerrostalossa, näen kotini ikkunasta puita ja luonnon eläimiä. Minulla on kävelymatkan päässä ulkoilualue, jossa voin talvella hiihtää tai lumikenkäillä, ja muina vuodenaikoina lenkkeillä, tai vaikka sienestää ja marjastaa.

Luonnolla on tutkitusti monia terveysvaikutuksia, ja uskon, että moni niistä on vielä tutkimatta. Itse haluaisin korostaa erityisesti luonnon merkitystä mielelle näinä haasteellisina aikoina. Ihminen on osa luontoa, ja luonto on osa meitä. Maailman digitalisoituessa, aistiärsykkeiden lisääntyessä ja kaikenlaisten globaalien kriisien keskellä luonnon merkitys rauhoittavana elementtinä vain kasvaa.

Päätinkin juuri, että kun seuraavan kerran minulla on asiaa sairaalalle, käväisen samalla viereisessä terveysmetsässä, edes pienen hetken. Haastan kaikkia muitakin kainuulaisia tekemään samoin!



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Työllisyysohjaajan uudenlainen työtapa hevostallilla

Terveysmetsä-toiminta kohentaa mielenterveyttä, osoittaa tuore suomalaistutkimus

Yksinkertaiset ideat yleensä toimivat - yhteistyö luo vaikuttavuutta ja iloa työhön