Työllisyysohjaajan uudenlainen työtapa hevostallilla

 

Blogissa haastateltavana on Riikka Paasimaa Suomussalmelta. Hän toimii työllisyysohjaajana Kainuun työllisyyden kuntakokeilussa ja on ottanut uuden työtavan käyttöön työssään. 

Valtakunnalliset työllisyyden kuntakokeilut alkoivat keväällä 2021. Kuntien tavoitteena on ollut uusien toimintatapojen ja palvelukokonaisuuksien luominen työllisyyden hoitoon liittyen. Kuntakokeiluissa vaikuttavuuden odotetaan syntyvän etenkin sitä kautta, että kunnat nähdään monitoimialaisina ja asiakkaansa hyvin tuntevina toimijoina.

- Siirryin TE-asiantuntijan työstä Suomussalmen kunnan työllisyysohjaajaksi elokuussa 2022 ja huomasin nopeasti, että kunnassa on lähdetty rohkeasti kokeilemaan erilaisia toimintatapoja asiakastyössä, esimerkiksi koira-avusteista toimintaa, kertoo Riikka Paasimaa.

Riikka opiskeli sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajaksi vuonna 2021 ja on siitä lähtien odottanut oikeaa hetkeä toiminnan kokeilemiseksi omassa työssään. Tämä mahdollisuus löytyi Suomussalmen kuntakokeilutoimistossa syksyn 2023 aikana, jolloin hän pääsi kokeilemaan hevostoimintaa työllisyysohjaajan tehtävässä. Toimintaan innostui yhteistyökumppaniksi Väinölän tallin talliyrittäjä omasta kunnasta.

Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ollessa tavoitteellista ja suunnitelmallista ohjattua toimintaa, jolla on selkeä aloitus ja päätös, yhteistä aikaa käytettiin ensin tutustumiseen ja tavoitteiden asettamiseen. Tämän jälkeen oltiinkin valmiita sitoutumaan toimintaan, joka tapahtui kerran viikossa yhteensä 10 kertaa. Aikaa tallilla kului keskimäärin kaksi tuntia kerrallaan.

- Yhtenä sosiaalipedagogisen hevostoiminnan tavoitteena voi olla luottamuksellisen keskusteluyhteyden luominen, ja sainkin huomata, että luottamuksellinen yhteys tuntui syntyvän yhteisen tekemisen parissa jo heti ensi keskusteluissa. Koen, että toiminnan parissa keskustelu on vapaampaa ja monipuolisempaa kuin toimistoympäristössä näyttöpäätteen yli käytävä keskustelu. Vaikka puheen aiheet liittyivätkin enimmäkseen hevosiin, keskustelu kääntyi luontevasti myös meihin ihmisiin – mistä meidän oma hyvinvointimme syntyy, muistammeko pitää huolta itsestämme yhtä hyvin kuin hevosystävistämme, Riikka pohtii.

Jokaisen tallikäynnin keskiössä on ollut jonkinlainen toiminta hevosen kanssa. Tekemistä on ollut monipuolisesti hevosen harjaamisesta ohjasajoon ja karsinan siivouksesta halaushetkiin lempiponin kanssa . Tavoitteina on ollut esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelon voittaminen, uusien asioiden opettelu ja oppiminen sekä fyysisen toimintakyvyn testaaminen ja arviointi.

- Parasta antia sosiaalipedagogisen hevostoiminnan kokeilussa ovat olleet ne hetket, kun on päässyt näkemään ne pienetkin onnistumiset uudessa tilanteessa vieraassa ympäristössä. Milloin kyseessä oli ison hevosen lähestyminen ja hoitaminen tai ponin taluttaminen onnistuneesti tarhasta talliin. Tai kun asiakas sai kokemuksen siitä, että poni haluaa ihan oikeasti olla häntä lähellä tai kun iltapäivällä kotimatkalla huomattiin, että ne aikaisemmin mieltä vaivanneet asiat eivät käyneet kertaakaan mielessä tallilla olon aikana, Riikka kuvailee.

 

Hevonen auttaa ihmistä huomaamaan ja sanoittamaan omia tunteitaan. Hevonen ei kysele, ei kiusaa eikä arvostele, mutta ihmisen käytökseen se reagoi välittömästi. Hevosen kanssa toimiminen vaatii jatkuvaa keskittymistä hetkeen, jolloin muut asiat ja mahdolliset murheet unohtuvat helposti. Talli on rauhallinen ja kiireetön ympäristö, ja keskusteluissa olemmekin pohtineet paljon sitä, että mihin meillä ihmisillä on niin kova kiire. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömän kohdalla työttömyyden pitkittyminen voi olla usean vuoden mittainen matka, jonka aikana asiat ovat voineet kasaantua ja monimutkaistua.

- Voidaanko olettaa, että sellainen tilanne ratkeaa nopeasti – työpaikan puute voi joskus olla ongelmista pienin. Jos ihmisellä on tahtotila selvitä haasteistaan ja työllistyä avoimille työmarkkinoille, toivoisin, että myös meillä työllisyysohjaajilla olisi aikaa ja mahdollisuuksia tukea työnhakija-asiakkaita monipuolisin keinoin, Riikka toteaa.

Tähän mennessä kokemus tallikäynneistä on ollut positiivinen, vaikka ihan joka kerralla ei toiminta ole toteutunutkaan suunnitelman mukaan. Tärkein, eli asiakkaan palaute ja arviointi saadaan toiminnan päätyttyä, ja sen pohjalta on hyvä suunnata katse tulevaan – olisiko sosiaalipedagogisesta hevostoiminnasta kehitettävissä uusi työskentelymenetelmä kuntien työllisyyspalveluihin?