Puutarha-avusteista toimintaa sosionomiopiskelijoiden tulevalle työsaralle

 Blogin kirjoittaja Anu Räty on Terveysmetsämallit -hankkeen tutkija, biologi, terveysmetsäopas, erä- ja luonto-opas


Kuva Anu Räty

Vesisateen raikastamana syyskuun alun lauantaina joukko sosionomiopiskelijoita kokoontui opintojen ääreen Kajaanin ammattikorkeakoululle: oli yksi sosionomiopintojen lähipäivistä ja aiheena oli Green Care -toimintatapa ja siitä erityisesti puutarhatoiminta. Päivän aluksi kävimme läpi teoriaa asiasta vilkkaasti keskustellen ja kalvosulkeisia apuna käyttäen.

Puutarhatoiminnan tavoitteena on ylläpitää ihmisen sosiaalisia, kognitiivisia, fysiologisia tai psyykkisiä kykyjä. Lisäksi se vahvistaa yleistä terveyttä ja hyvinvointia. Puutarhatoiminta sopii kaikenlaiseen asiakastyöhön: esimerkiksi lapsi-, vanhus-, vanki- ja mielenterveystyöhön sekä vammautuneille, aivohalvauspotilaille, kehitysvammaisille.

Puutarhaa ja muita viherympäristöjä voidaan käyttää hoitotyön tukena kahdella tavalla: aktiivisesti toimimalla tai vain oleilemalla. Pelkkä oleilu puutarhaympäristöissä vähentää stressikokemuksia, palauttaa kognitiivisia kykyjä ja tuottaa positiivisia tunteita. Esimerkiksi hoitopaikkojen pihat tarjoavat mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen ja motoristen taitojen vahvistamiseen. Aktiivinen puutarhanhoito vahvistaa omia voimavaroja, ja voi olla osa virkistystoimintaa tai kuntoutusta. Myös mielenterveyden vahvistajana puutarhatoiminta on hyvä vaihtoehto, erityisesti masentuneiden kohdalla on saatu lupaavia tuloksia. 

Myös asiakastapaamisen voi tehdä ulkona puutarhassa tai muussa viherympäristössä kävellen tai istahtaen. Monesti ihmiset ovat ulkona avoimempia ja vastaanottavaisempia kuin sisätiloissa. Jos ulos lähteminen ei ole mahdollista, voidaan luontoa ja puutarhaa tuoda myös sisälle esimerkiksi erilaisin kasviasetelmin ja aistilaatikoiden avulla.

Puutarhatoiminta vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Siihen on helppo kytkeä keväiset kylvöt ja taimikasvatukset, linnunpönttöjen nikkarointi, nopean kasvun ihmettely. Kesäiset kukka-asetelmien teot, lintujen pesintäpuuhien seuraaminen, auringon lämmön aistiminen. Syksyllä sadonkorjuu, puutarhan talvilevolle laitto. Talvella rauhoittuminen, lepo, lumityöt, lintujen ruokinta.

Teoriaosuuden jälkeen jakaannuimme pieniin ryhmiin ja aloitimme aistilaatikoiden kokoamiseen. Aistilaatikko on erilaisilla luonnonmateriaaleilla täytetty laatikko, jonka sisältöä voi tutkia aistejaan käyttäen. Aistilaatikko puhuttelee yleensä näkö-, tunto-, kuulo- ja hajuaistia. Siihen voidaan liittää myös makuaisti syötävien kasvien ja marjojen avulla.

Jokamiehen oikeuksien rajoitusten ja opetukseen käytettävän ajan rajallisuuden takia laatikoihin käytettiin valmiiksi kerättyjä luonnon- ja puutarhanmateriaaleja. Luonnosta voi poimia jokamiehenoikeudella marjoja, sieniä ja kukkia. Sen sijaan varpujen, sammalen, jäkälän ja elävien puiden oksien keräämiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Monelle tulee yllätyksenä, että kiviä ei saa kerätä muutoin kuin maanomistajan luvalla. Ympäristö.fi sivuilla kerrotaan, että kuitenkin pieniä määriä kiviä voi ottaa luonnosta, jos siitä ei ole vähäistä suurempaa haittaa. Myrkyllisiä kasveja ja mitään mahdollisesti vaarallista ei oteta mukaan.

Kukin ryhmä sai valita aistilaatikolleen kohderyhmän. Laatikkoja valmistettiin lapsille, ikäihmisille, näkövammaisille ja vammaisille. Opiskelijat valitsivat materiaalit laatikkoon omaa kohderyhmäänsä ajatellen.

Laatikoihin kätkettiin kaikille aisteille monenlaisia virikkeitä. Minttua tuoksuksi, pihkan tuoksuisia kuusen ja männyn oksia. Tuntoaistille rosoisia käpyjä, syksyisiä siemenkotia, sileitä kiviä, erilaisia keppejä ja kaarnan palasia. Näköaistille eri värejä ruskan lehdillä ja samalla rapinaa kuuloaistille.  Makuaistille herukan marjaterttuja tai marjaisia puolukan varpuja. Erilaisten yrttien oksia tuoksuksi ja maisteltavaksi. Yhden ryhmän laatikon rakentelu lapselle sai lisäinnostusta materiaalien joukosta löytyneestä eläväisestä hämähäkistä. Laatikkoon muodostuikin Hessu-hämähäkin oma pihapiiri asuin luolineen.

    Kuva Anu Räty



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Työllisyysohjaajan uudenlainen työtapa hevostallilla

Terveysmetsä-toiminta kohentaa mielenterveyttä, osoittaa tuore suomalaistutkimus

Yksinkertaiset ideat yleensä toimivat - yhteistyö luo vaikuttavuutta ja iloa työhön