Kestävä kehitys edistää myös ihmisten hyvinvointia

- marraskuuta 04, 2022

Blogin kirjoittaja Liisa Kankaanpää osallistui luonnonvara-alalle suuntaavaan koulutukseen syksyllä 2022 ja vietti koulutukseen kuuluvan työssäoppimisjakson Luonnonvarakeskuksessa.

Kestävästä kehityksestä puhutaan koko ajan enemmän, ja se on löytänyt tiensä myös työelämään. Työterveyslaitoksen mukaan työnsä ilmastovaikutuksia on pohtinut jo yli puolet palkansaajista. Toisaalta käsite yhdistetään helposti vain ekologiseen kestävyyteen, jolloin kestävän kehityksen kaksi muuta osa-aluetta jäävät vähemmälle huomiolle: taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys.

YK:n määrittelemissä kestävän kehityksen tavoitteissa, jotka tunnetaan myös nimellä Agenda 2030, sosiaalinen kestävyys on monella tapaa läsnä. Tavoitteita on yhteensä 17, ja ainakin ylimmän rivin asiat liittyvät suoraan myös meidän ihmisten hyvinvointiin:

Kuva: Agenda2030 -toimintaohjelma - Kestävä kehitys (kestavakehitys.fi)

Toisaalta loputkin tavoitteet vaikuttavat ihmiskuntaan jos eivät suoraan, niin ainakin välillisesti. Köyhyyttä on vaikea vähentää ilman ihmisarvoista työtä, nälän poistamiseen taas tarvitaan ainakin edullista ja puhdasta energiaa, ilmastotekoja ja maanpäällisestä elämästä huolehtimista.

YK:n asettamien tavoitteiden määräaika on vuonna 2030, joka on jo yllättävän lähellä. Toisaalta kestävä kehitys tarkoittaa tavoitteiden lisäksi myös uudenlaista tapaa tehdä asioita - määränpäätä tärkeämpää on matkamme kohti alati kestävämpää yhteiskuntaa. Valitettavasti matkan varrella ilmastoahdistus on muiden mielenterveyden haasteiden ohella muuttunut koko ajan yleisemmäksi. Tarvitaankin toimia myös ihmisten hyvinvoinnin takaamiseksi. Vain silloin jaksamme pitää huolta ympäristöstämme.

Käännetäänpä seuraavaksi katseet tänne Kainuuseen. Entisen “nälkämaan” työttömyys on viime vuosina ollut laskussa. Kun verrataan työttömien määrää koronakriisiä edeltäneeseen vuoteen 2019, on määrä vähentynyt Kainuussa 16 %. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä laski 9 %. Samalla uusien avoimien työpaikkojen määrä on luonnollisesti vähentynyt. Toisaalta raskaat rekrytointiprosessit ja pula pätevistä työnhakijoista saattaa vähentää työnantajien houkutusta ilmoittaa avoimista paikoista. Sitra arvioi vuonna 2016, että Suomessa olisi 360 000 vapaata työpaikkaa, joista jopa noin 270 000 olisi piilotyöpaikkoja. Piilotyöpaikkojen osuuden voisi arvioida jopa nousseen viime vuosien epävarman maailmantilanteen myötä - onhan uuden työvoiman palkkaaminen aina yrittäjälle isompi tai pienempi riski.

Koronakriisin ja matkustusrajoitusten myötä myös Suomessa havaittiin puute osaavasta työvoimasta maatiloilla, kun kausityöntekijöitä ei saatukaan paikalle entiseen tapaan. Osaavalle suomalaiselle tai Suomessa pysyvästi asuvalle työvoimalle olisi siis kysyntää. Tähän Tilalta tietoon ja työelämään -hanke on pyrkinyt omalta osaltaan vastaamaan. Yhdistämään kysynnän ja tarjonnan, eli osaajia vailla olevat luonnonvara-alan yritykset sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevat työnhakijat.

Tämä päämärä kytkeytyykin useisiin YK:n Agenda 2030 -tavoitteista. Osaava, paikallinen työvoima turvaa osaltaan Suomen ruokatuotantoa. Suomessa tuotettu ruoka on osa vastuullista kuluttamista sekä kestävien yhteisöjen rakentumista. Työnhakijan näkökulmasta tähdätään erityisesti tavoitteeseen numero 8, Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua. Mielekäs ja merkityksellinen työ edistää tutkitusti myös ihmisten yleistä hyvinvointia sekä tukee mielenterveyttä.

Luonnonvara-alalta merkityksellisyyttä on helppo löytää. Monelle luonnon, ympäristön tai eläinten kanssa toimiminen onkin nimenomaan arvokysymys. Ylellä 30.10.2022 julkaistussa artikkelissa alanvaihtajat kertovat, miten he päätyivät uuteen ammattiin ilmaston takia. Huoli ilmastonmuutoksesta aiheutti haastatelluille arvoristiriidan edellisessä työssään, minkä seurauksena he päätyivät lopulta kokonaan vaihtamaan alaa: yksi ympäristösuunnittelijaksi, toinen kiropraktikoksi.

Alanvaihtajia oli mukana myös luonnonvara-alalle suuntaavassa työvoimakoulutuksessa, joka järjestettiin osana Tilalta tietoon ja työelämään -hanketta. Koulutuksessa tutustuttiin erilaisiin luonnonvara-alan työmahdollisuuksiin, kerrattiin työnhakutaitoja ja pohdittiin omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Osallistujana kurssin parasta antia oli kuitenkin samassa tilanteessa oleviin ihmisiin tutustuminen ja ryhmän tuki. Numeron 8 lisäksi toteutui siis aika moni muukin Agenda 2030 -tavoitteista.