Hajuja, ääniä, makuja ja yhdessäoloa - syksyisellä metsäretkellä Vimpelissä

Blogin kirjoittaja Gitta Palomäki on opettaja, projektipäällikkö ja TKI-koordinaattori Sairaan- ja terveydenhoidon osaamisalueella Kajaanin ammattikorkeakoulussa.
 

Iloinen puheensorina kuuluu Kajaanin ammattikorkeakoulun käytävillä. Paikalla on lähes 70 ihmistä sosionomiopiskelijoita, työllisyyspalveluiden piirissä olevia ja maahanmuuttajia. Kaikilla meillä on sama suunta kuulaana ja pirteänä syksyisenä aamuna. Me suuntamme metsäretkelle lähiluontoon. Järjestävänä tahona on ESR- rahoitteinen Titityy – hanke. Retken oppaina toimivat Maija ja Anu Lukelta. Ennen retkeä on jo katsastettu luonto ja pakattu reppuihin suklaapatukat, jos verensokeri laskee liian matalalle.

Vaikka jakaudumme kahteen ryhmään, meitä on niin paljon, että ensimmäinen ja viimeinen ei näe toisiansa. Minun tehtävänäni on laskea toisen ryhmän osalta, että kaikki on mukana.

Heti metsäretken aluksi eräs nuorimies ihmetteli sitä, että miksi metsään kannattaa lähteä. Retken alussa keskustelimme siitä, kuinka luonnolla on paljon terveysvaikutuksia, mieli ja keho rauhoittuu. Yhteyden luontoon voi kokea metsässä. Ensimmäinen harjoite luonnossa oli laittaa silmät kiinni ja kuunnella luonnon ääniä; lintuja, puiden huminaa ja kyllä siellä kuului ihan teollisen kaupunginkin ääniä. Matka tästä jatkui eteenpäin. Ja keskustelu alkoi viritä siitä, että mitä, kaikkea voi metsästä syödä. Pysähdyimme hetkeksi ja maistelimme mustikoita. Osalle meistä kerta oli ensimmäinen ja marjan makea maku yllätti monet positiivisesti.

 

Mustikoiden maistelun jälkeen jatkoimme matkaa ylämäkeen. Siinä kohtaa osa jo otti tukea kaverista ja siinä yhdessä mentiin eteenpäin. Maasto ei aina ole ihan tasaista ja juuret ja kivet saattavat tuntua liukkailta.  Pienen matkan jälkeen pysähdyimme ja tutkimme luontoa tarkemmin “suurennuslasilla”. Pienet yksityiskohdat ja värit ilahduttivat. Vielä ei ollut ruska-aika, mutta luonnon värit olivat kauniita. Tästä jatkoimme kohti kallioita polkua pitkin.

Kallioilla avautui kaunis maisema Kajaaniin. Ympärillä oli paljon erilaisia puita, mitä kävimme läpi: kuusi, koivu, haapa, mänty. Puiden ihastelun jälkeen palasimme takaisin Vimpelin laaksoon. Lopuksi keräännyimme piiriin ja vaihdoimme kokemuksia. Peukkuja tuli lähes pelkästään ylöspäin. Moni meistä koki, että luonto antoi voimaa ja energiaa. Tässä tunteessa oli hyvä siirtyä lounaalle juttelemaan juuri koetusta.