Terveysmetsässä arjesta irti luontoon uppoutuen

 

Blogin kirjoittaja Anu Räty on Terveysmetsämallit -hankkeen tutkija, biologi ja terveysmetsäopas.

Terveysmetsätoiminnassa järjestetään erilaisia harjoitteita sisältävä luontoretkiä, joilla tuetaan terveyttä ja hyvinvointia sekä edistetään kuntoutumista. Terveysmetsä on alue, jossa luonnossa oleskelun hyvinvointihyötyjä koetaan keskimääräistä enemmän. Harjoitteiden avulla pysähdytään, keskitytään luontoon ja unohdetaan arki.  Retkillä muun muassa rentoudutaan, harjoitetaan aisteja, havainnoidaan luontoa ja opitaan luonnosta sekä luonnossa selviytymisen taitoja.

Tavoitteena on syventää osallistujien luontoyhteyttä, lisätä tietoisuutta luontoaltistuksen terveysvaikutuksista ja samalla vahvistaa luonnonasemaa henkilökohtaisen elämänhallinnan ja -ilonlähteenä sekä tutustuttaa osallistuja oman kotiseudun luontopaikkoihin.

Jokaisella kohderyhmällä voi lisäksi olla erityistavoitteita. Näitä voi olla esimerkiksi stressioireiden helpottuminen, lisääntynyt läsnäolo, motoriikan kehittyminen, keskittymiskyvyn paraneminen, mielialan kohoaminen, rauhoittuminen, tunteiden säätely, minäkuvan selkiintyminen, rohkeus, elinvoimaisuus, sosiaalisten taitojen kehittyminen.

Huolellisella terveysmetsäretken suunnittelulla varmistetaan, että ohjelma ja reitit tukevat asetettujen tavoitteiden täyttymistä. Retki suunnitellaan mahdollisimman hienoon ja virkistävään luontoon huomioiden kuitenkin ihmisen ikä, fyysinen ja psyykkinen kunto sekä luontosuhteen syvyyden aste. Valmiit kiinteät opasteet tai ohjaaja lisäävät retkelle osallistujien turvallisuuden tunnetta ja eksymisen pelko poistuu.

Mitä retkellä tehdään?

Terveysmetsäretken aikana koetaan luontoa kaikilla aisteillamme. Retkellä edetään hitaasti ja perehdytään metsän hyvää tekeviin vaikutuksiin, tehdään aisteja avaavia luontoharjoituksia ja havainnoidaan luontoa ympärillämme. Retkellä kuunnellaan omaa kehoamme, tuntemuksiamme ja tunnistetaan metsässä oleskelun hyviä vaikutuksia itsessämme.

Retkien aiheina voivat olla mielipaikat, aistien herättäminen, rentoutuminen, kauneus, luonnontuotteiden kerääminen, luonto elämäntapana. Vaikka jo pelkkä luontoon meneminen yksistään lisää hyvinvointia ja suojaa terveyttä, vaikutukset tehostuvat luontoaltistusta lisäävin harjoittein.      

Kuva. Anu Räty

Hyvät mikrobit mukaan

Luonnossa liikkuessa ja erilaisia harjoitteita tehtäessä altistumme luonnon hyvää tekeville vaikutuksille. Esimerkiksi luontoelementtien (sammalen, käpyjen, oksien koskettelu) tunnustelua sisältävät harjoitteet altistavat meidät hyvää tekeville mikrobeille. Mikrobeja saadaan myös ilmasta hengityksen mukana ja vedestä. Luontoympäristö sisältää hyödyllisiä mikrobeja. Metsämaassa mikrobeja on satatuhatta kertaa enemmän kuin hiekassa tai sorassa. Meidän immuunijärjestelmämme tarvitsee näitä otuksia pysyäkseen terveenä.

Luontoelementtejä kosketeltaessa saamme mukaamme immuunijärjestelmälle hyödyllisiä mikrobeja. Kuva Anu Räty

 

Esimerkkejä terveysmetsäharjoitteista

Luonnosta lumoutuminen

Terveysmetsässä koetaan luonnon kauneus ja nautitaan kiireettömyydestä. Lumoavalla ja houkuttelevalla luontoympäristöllä, jossa on tilaa myös turvalliseen yksinoloon ja rauhoittumiseen, saadaan aikaan myönteisiä terveysvaikutuksia.

Etsitään luonnosta oma mielipaikka. Kävellään metsässä sinne tänne ja katsellaan ympäristöä. Hakeudutaan sellaiseen paikkaan, joka tuntuu itsestä erityisen kutsuvalta. Näin opimme tunnistamaan maisemia ja paikkoja, jotka tuntuvat kutsuvilta omassa mielentilassa tai elämäntilanteessa.

 

Pienen pienet ohi kuljetut luonnon ihmeet

Luonto on täynnä pieniä ihmeitä. Sukellus tähän mikromaailmaan onnistuu luupin avulla. Kun kumarrumme löydämme uskomattomia aiemmin huomiotta jääneitä muotoja ja värejä kuten sammalen pienet lehdet, kuusen neulasen pinnan uurteet tai mustikan kukan herkkyys.

Olemmeko huomanneet tämän ”torviorkesterin”? Kuva Anu Räty

Sykkyrät avautuvat. Samoin käy mielen sykkyröille. Kuva Anu Räty

 

Metsäyksinäisyys

Harjoitteen tavoitteena rauhoittaa mieli. Valitaan itselle mieleinen paikka. Tässä omassa paikassa voi istua tai maata, olla vain. Tunnustellaan, miltä yksin oleminen tuntuu. Kuulostellaan mitä kuuluu, mitä näkyy, miltä tuoksuu.

Aistit hereille harjoitus

Kuunnellaan luonnonääniä, kuten tuulen huminaa, haavan lehtien kahinaa, puron solinaa, lintujen laulua, kimalaisen pörinää. Tunnetaan tuulenhenkäys kasvoilla, rosoinen puunkylki sormenpäissä, sammalen pehmeys jalkojen alla, katajan neulasten terävyys. Nähdään maiseman kauneus. Haistetaan mäntykankaan tuoksu, suo lämpäreellä suopursun tuoksu. Maistetaan ketunleivän kirpeys, marjan makeus.